Opas

Kuinka monta latauspistettä työpaikalle tarvitaan?

Työpaikan latauspisteiden tarvetta ei kannata johtaa suoraan henkilöstömäärästä tai sähköautojen lukumäärästä. Ratkaisevaa on, kuinka moni tarvitsee latausta juuri työpaikalla, milloin tarve osuu päällekkäin ja kuinka tehokkaasti käytettävissä oleva latausaika voidaan jakaa.

Älä aloita henkilöstömäärästä

Sadan työntekijän työpaikka voi tarvita enemmän latauskapasiteettia kuin viidensadan työntekijän työpaikka. Ero syntyy siitä, kuinka moni oikeasti käyttää sähköautoa, tarvitsee latausta työpäivän aikana ja on paikalla samoina päivinä.

Ennen latauspistemäärän arviointia selvitä ainakin:

  • kuinka moni työntekijä ajaa jo sähköautolla tai ladattavalla hybridillä;
  • kuinka moni heistä tarvitsee latausta nimenomaan työpaikalla;
  • kuinka monena päivänä viikossa he ovat kyseisellä toimipaikalla;
  • mihin aikaan he tavallisesti saapuvat ja lähtevät;
  • kuinka pitkä heidän työmatkansa on;
  • onko kotilataus käytännössä mahdollista;
  • kuinka kauan auto seisoo työpaikalla;
  • käytetäänkö samoja pisteitä myös työsuhdeautoille, yhteiskäyttöautoille tai vierailijoille.

Tavoitteena on arvioida lataustarvetta, ei vain autojen määrää.

Muuta työpäivä latauspistetunneiksi

Yksinkertainen ensimmäinen laskelma on:

Käytettävissä olevat latauspistetunnit = latauspisteiden määrä × varattavat tunnit per piste

Jos työpaikalla on neljä latauspistettä ja jokainen on käytettävissä kahdeksan tuntia päivässä, teoreettista käyttöaikaa on 32 latauspistetuntia päivässä.

Jos yhden työntekijän todellinen tarve on kaksi tuntia, 32 latauspistetuntia voisi teoriassa sisältää 16 kahden tunnin vuoroa.

Tämä ei tarkoita, että 16 kuljettajaa voidaan aina palvella. Kysyntä voi osua päällekkäin, osa pisteistä voi olla poissa käytöstä ja lataustarpeet vaihtelevat. Laskelma näyttää vain, että latauspisteiden lukumäärä ei yksin kuvaa päivän koko käyttökapasiteettia.

Huipputunti ratkaisee usein enemmän kuin päivän kokonaismäärä

Työpaikalla voi olla päivän tasolla riittävästi latauspistetunteja mutta liian vähän kapasiteettia tiettyyn kellonaikaan.

Jos suurin osa kuljettajista haluaa ladata heti aamulla, samanaikaisesti käytettävissä olevien latauspaikkojen määrä rajoittaa palvelua. Jos osa työntekijöistä pystyy lataamaan myöhemmin, sama laitemäärä voi riittää hyvin koko päivälle.

Siksi kapasiteettia pitää tarkastella kahdella tasolla:

  1. kuinka paljon latausaikaa tarvitaan yhteensä;
  2. kuinka paljon siitä tarvitaan samoina kellonaikoina.

Esimerkki: kahdeksan kuljettajaa ja neljä latauspistettä

Neljä latauspistettä ovat käytettävissä kello 8–16. Päivässä on siis 32 latauspistetuntia.

Kahdeksan työntekijää tarvitsee kukin kaksi tuntia latausta. Yhteensä tarve on 16 latauspistetuntia eli vain puolet päivän teoreettisesta kapasiteetista.

Kuusi työntekijää haluaa kuitenkin ladata kello 9–11. Neljä latauspistettä pystyy tuona aikana tarjoamaan kahdeksan latauspistetuntia, mutta kuusi kahden tunnin tarvetta vaatii kaksitoista tuntia. Kaksi kuljettajaa jää ilman haluamaansa aikaa.

Jos kaksi heistä pystyy siirtämään latauksen kello 11–13, kaikki kahdeksan voidaan palvella ilman uusia laitteita.

Jos kuuden työntekijän on aidosti saatava latausta juuri kello 9–11 päivästä toiseen, työpaikalla on todellinen huippukapasiteetin puute.

Erota huono käyttö todellisesta kapasiteettipulasta

Ennen uuden latauspisteen tilaamista tarkista, katoaako nykyistä käyttöaikaa koordinointiongelmiin.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

  • liian pitkät varaukset;
  • käyttämättömät varaukset, joita ei peruta;
  • auto jää latauspaikalle vuoron päätyttyä;
  • kaikki yrittävät käyttää pisteitä aamulla, vaikka osa voisi ladata myöhemmin;
  • työntekijät eivät näe milloin piste vapautuu;
  • toteutumattomia latauspyyntöjä ei kirjata mitenkään.

Näihin ongelmiin vastaaminen voi kasvattaa käytännössä saatavaa kapasiteettia ilman laiteinvestointia.

Älä käytä kiinteää "autoa per latauspiste" -sääntöä

Yksi latauspiste voi palvella työpäivän aikana yhtä, kahta tai useampaa autoa riippuen lataustarpeesta ja siitä, pystytäänkö autoja vaihtamaan.

Siksi esimerkiksi sääntö "yksi latauspiste viittä sähköautoa kohti" voi olla yhdessä työpaikassa täysin riittävä ja toisessa selvästi väärä.

Parempi suhdeluku syntyy omasta datasta:

  • kuinka monta tuntia piste on varattavissa;
  • kuinka monta tuntia käyttäjät oikeasti tarvitsevat;
  • kuinka suuri osa kysynnästä osuu samalle ajalle;
  • kuinka monta pyyntöä jää ilman sopivaa vaihtoehtoa.

Sähköteho on eri kapasiteetti kuin latausaika

Latauspisteiden määrän kasvattaminen ei ole vain pysäköinti- ja aikataulukysymys. Sähköjärjestelmän pitää myös pystyä palvelemaan laitteita turvallisesti.

Lataustehon, kuormanhallinnan, kaapeloinnin, liittymän ja suojauksen arviointi kuuluu pätevälle suunnittelijalle ja asentajalle. Kuormanhallinnalla voidaan usein jakaa käytettävissä olevaa sähkötehoa useiden latauspisteiden kesken, mutta se ei ratkaise työntekijöiden käyttöajan jakamista.

Vastaavasti hyvä varausmalli ei lisää kiinteistön sähkötehoa.

Seuraa toteutumatonta kysyntää

Korkea käyttöaste ei vielä tarkoita, että uusia latauspisteitä tarvitaan. Hyvin käytetty piste voi olla juuri sitä, mitä tavoiteltiin.

Vahvempi signaali on toistuva toteutumaton kysyntä:

  • työntekijä tarvitsee latausta;
  • nykyisestä aikataulusta ei löydy sopivaa aikaa;
  • vaihtoehtoiset ajat eivät käytännössä sovi;
  • ongelma toistuu useina päivinä tai viikkoina.

Kirjaa myös pyydetyn ajan pituus ja kellonaika. Näin saat näkyviin sen, onko pula koko päivän kapasiteetista vai vain tietystä huippuajasta.

Milloin uusi latauspiste on perusteltu?

Lisäkapasiteetin tarve on helpompi osoittaa, kun useampi näistä toteutuu:

  • latauspyynnöt ylittävät toistuvasti tarjolla olevan kapasiteetin;
  • työntekijät eivät pysty siirtämään latausta käytännössä sopivaan toiseen aikaan;
  • nykyisiä pisteitä käytetään jo kohtuullisilla vuoroilla;
  • peruutettu ja palautunut aika ei poista pulaa;
  • sähköautoa käyttävien työntekijöiden määrä kasvaa;
  • sama ongelma näkyy jatkuvasti, ei vain yksittäisinä ruuhkapäivinä.

Kun nämä ehdot täyttyvät, aikatauludata voi toimia hyvänä lähtötietona tekniselle latausinfran suunnittelulle.

Kapasiteettisuunnittelun tarkistuslista

  • Kuinka moni työntekijä tarvitsee latausta tällä toimipaikalla?
  • Kuinka moni todennäköisesti tarvitsee sitä lähitulevaisuudessa?
  • Minä päivinä he ovat työpaikalla?
  • Mihin kellonaikoihin latausta tarvitaan?
  • Kuinka monta latauspistetuntia on käytettävissä päivässä?
  • Kuinka paljon kysyntä osuu päällekkäin?
  • Voivatko kuljettajat käyttää vaihtoehtoisia aikoja?
  • Vapautuvatko käyttämättömät varaukset?
  • Kuinka usein sopiva latausaika jää kokonaan löytymättä?
  • Onko sähkötekninen kapasiteetti arvioitu erikseen?

Missä Charge Roster auttaa?

Charge Roster auttaa mittaamaan kapasiteetin aikataulupuolta. Työntekijät varaavat latausaikaa työpaikan määritetyistä pisteistä ja työpaikka näkee, milloin latauspyynnöt eivät enää mahdu aikatauluun.

Näin voidaan arvioida, palvelevatko nykyiset latauspisteet useampaa kuljettajaa paremmalla jakamisella vai onko lisälaitteille jo todellinen tarve.

Charge Roster ei mittaa sähkötehoa, energiankulutusta tai latauslaitteen kuormitusta eikä korvaa sähköteknistä suunnittelua.