Mitä sähköauton lataus työpaikalla tarkoittaa käytännössä?
Työpaikan sähköautojen lataus on paljon muutakin kuin latauspisteiden asentamista. Kun pisteet ovat käytössä, työnantajan on ratkaistava arjen kysymykset: ketkä saavat ladata, milloin latausta voi käyttää, kuinka pitkään yksi auto voi varata pisteen ja mitä tapahtuu silloin, kun halukkaita käyttäjiä on enemmän kuin vapaita latausaikoja.
Pienessä työpaikassa nämä asiat voivat hoitua pitkään ilman erillistä prosessia. Työntekijä saapuu paikalle, näkee vapaan latauspisteen ja kytkee auton lataukseen. Ongelmat alkavat yleensä vasta myöhemmin, kun sähköautoja tulee lisää tai useampi työntekijä tarvitsee latausta samoina aikoina.
Silloin työpaikkalatauksesta tulee resurssien jakamisen kysymys. Fyysisten latauspisteiden lisäksi pitää hallita käytettävissä olevaa latausaikaa.
Aloita todellisesta lataustarpeesta, älä työntekijämäärästä
Työpaikan kokonaisvahvuus ei kerro suoraan, kuinka monta latauspistettä tarvitaan. Olennaisempia kysymyksiä ovat:
- Kuinka moni työntekijä ajaa jo sähköautolla tai ladattavalla hybridillä?
- Kuinka moni heistä tarvitsee latausta juuri työpaikalla?
- Kuinka monena päivänä viikossa nämä työntekijät ovat toimipaikalla?
- Mihin aikaan he yleensä saapuvat ja lähtevät?
- Kuinka pitkään autot ovat pysäköityinä työpäivän aikana?
- Voivatko työntekijät ladata luotettavasti kotona?
- Onko työpaikalla myös työsuhdeautoja, yhteiskäyttöautoja tai vierailijoita, jotka käyttävät samoja pisteitä?
- Ovatko lataustarpeet tasaisia vai keskittyvätkö ne esimerkiksi aamupäivään?
Kaksi samankokoista yritystä voi siksi tarvita hyvin erilaisen latausratkaisun. Toisessa suurin osa sähköautoilijoista lataa kotona ja käyttää työpaikan pisteitä vain satunnaisesti. Toisessa moni työntekijä voi olla riippuvainen työpaikkalatauksesta useana päivänä viikossa.
Ajattele kapasiteettia latausaikana, ei vain pisteiden määränä
Latauspisteiden lukumäärä kertoo, kuinka monta autoa voidaan ladata samanaikaisesti. Se ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka monta työntekijää pisteet voivat palvella työpäivän aikana.
Jos esimerkiksi neljä latauspistettä on käytettävissä kahdeksan tuntia päivässä, käytössä on teoriassa 32 latauspistetuntia. Jos jokainen työntekijä tarvitsee vain osan työpäivästä lataukseen, sama latauspiste voi palvella useampaa autoa yhden päivän aikana.
Käytännössä kapasiteettiin vaikuttavat esimerkiksi:
- käytettävissä olevat latausajat;
- yhden latauskerran todellinen tarve;
- työntekijöiden saapumis- ja lähtöajat;
- se, kuinka paljon lataustarpeet osuvat päällekkäin;
- latauspisteiden mahdolliset huolto- tai vikatilanteet;
- se, vapautetaanko käyttämättä jäänyt varaus muiden käyttöön;
- se, jääkö auto latauspaikalle pidemmäksi aikaa kuin latausaika edellyttää.
Tästä syystä kiinteä sääntö, kuten "yksi latauspiste viittä työntekijää kohti", ei yksin anna luotettavaa kuvaa todellisesta tarpeesta.
Tutustu tarkemmin työpaikan latauspisteiden kapasiteetin arviointiin.
Päätä, miten työntekijät jakavat latauspisteet
Yhtä oikeaa jakotapaa ei ole. Sopiva malli riippuu siitä, kuinka usein kysyntä ylittää tarjonnan ja kuinka tärkeää ennakoitavuus on työntekijöille.
| Jakotapa | Sopii parhaiten, kun | Tyypillinen haaste |
|---|---|---|
| Ensimmäisenä paikalle | Latauspisteitä on yleensä vapaana | Aikaisin saapuvat voivat saada parhaat ajat toistuvasti |
| Varaus | Työntekijän pitää tietää etukäteen, milloin lataus onnistuu | Varausten pituus ja peruutukset vaativat yhteiset säännöt |
| Aikaraja | Autoja on paljon ja pisteitä halutaan kierrättää päivän aikana | Kaikki lataustarpeet eivät ole samanpituisia |
| Jono tai odotuslista | Työntekijät ovat jo työpaikalla ja voivat reagoida vapautuvaan paikkaan | Seuraavan vapautumisajan ennakointi voi olla vaikeaa |
| Yhdistelmämalli | Tarpeet vaihtelevat toimipaikan ja ajankohdan mukaan | Liian monimutkaisia sääntöjä on vaikea noudattaa |
Ensimmäisenä paikalle -malli on usein täysin riittävä lähtökohta. Varaaminen alkaa tuoda enemmän arvoa silloin, kun työntekijän on tärkeää tietää jo ennen työpäivää, että latausaika on saatavilla.
Lue eri jakomalleista ja reilusta käytöstä.
Tee vapaat latausajat näkyviksi
Työntekijän ei pitäisi joutua kävelemään pysäköintialueelle tarkistamaan, onko latauspiste vapaana, tai kysymään viestiryhmässä, kuka käyttää mitäkin pistettä.
Yhteinen näkymä latausaikoihin helpottaa sekä työntekijän että ylläpitäjän arkea. Työntekijä näkee, milloin latauspisteeseen voi varata ajan, ja muiden käyttäjien on helpompi hahmottaa, milloin sama resurssi vapautuu seuraavalle.
Näkyvä aikataulu ei edellytä sitä, että varausjärjestelmä ohjaa latauslaitetta sähköisesti. Latausajan varaaminen ja latauspisteen tekninen ohjaaminen ovat eri asioita. Työpaikka voi koordinoida sitä, kenelle aika kuuluu, vaikka varausjärjestelmä ei lähettäisi OCPP-komentoja latauspisteelle.
Tämä ero on tärkeä, jos nykyiset latauspisteet toimivat teknisesti hyvin ja varsinainen ongelma on niiden jakaminen työntekijöiden kesken.
Lue, milloin työpaikan latauspisteiden varausjärjestelmästä on hyötyä.
Määritä muutama selkeä työpaikan lataussääntö
Toimiva käytäntö ei vaadi pitkää sääntökirjaa. Työntekijöiden pitäisi kuitenkin tietää ainakin seuraavat asiat:
- Kuka saa käyttää työpaikan latauspisteitä?
- Pitääkö latausaika varata etukäteen?
- Kuinka pitkälle tulevaisuuteen ajan voi varata?
- Mikä on lyhin ja pisin sallittu latausaika?
- Mitkä kellonajat ovat varattavissa?
- Mitä tehdään, jos varattua aikaa ei enää tarvita?
- Milloin auto pitää siirtää latauspaikalta?
- Saako toisen auton koskaan irrottaa latauksesta?
- Miten toimitaan, jos latauspiste on epäkunnossa tai latauspaikka on estynyt?
- Kuka ratkaisee toistuvat käyttöön liittyvät ongelmat?
Säännöt kannattaa suhteuttaa todelliseen kysyntään. Jos pisteitä on lähes aina vapaana, raskas varausprosessi ei välttämättä auta ketään. Jos samoista latausajoista kilpaillaan päivittäin, pelkkä epävirallinen kohteliaisuus ei enää takaa ennakoitavaa tai reilua käyttöä.
Katso työpaikan lataussääntöjen käytännön mallipohja.
Entä jos sähköautoja on enemmän kuin latauspisteitä?
Tilanne ei automaattisesti tarkoita, että uusia latauspisteitä pitää asentaa heti.
Ensin kannattaa selvittää, onko ongelma fyysisessä kapasiteetissa vai siinä, miten olemassa oleva kapasiteetti jakautuu. Työpaikalla voi esimerkiksi olla vapaita latausaikoja iltapäivällä, vaikka aamun suosituimmat ajat olisivat täynnä. Samoin pitkät varaukset, peruuttamatta jääneet ajat tai latauspaikalle jäävät autot voivat vähentää käytännössä saatavilla olevaa kapasiteettia.
Hyvä kysymys onkin:
Voisivatko nykyiset latauspisteet palvella useampaa työntekijää, jos latausaika jaettaisiin paremmin?
Jos vastaus on kyllä, yhteiset latausajat, kohtuulliset varauspituudet ja peruutusten palautuminen muiden käyttöön voivat parantaa tilannetta ilman laitteiston muutoksia.
Lue tarkempi päätöspolku tilanteeseen, jossa sähköautoja on enemmän kuin latauspisteitä.
Seuraa toteutumatonta kysyntää, älä vain käyttöastetta
Täynnä oleva latausaikataulu kertoo, että pisteitä käytetään. Se ei yksin kerro, tarvitaanko lisää latauspisteitä.
Hyödyllisempi signaali on toteutumaton lataustarve: työntekijä tarvitsee latausaikaa, mutta nykyisestä aikataulusta ei löydy käyttökelpoista vaihtoehtoa.
Seuraa esimerkiksi:
- kuinka usein sopivaa latausaikaa ei löydy;
- minä päivinä ja kellonaikoina ongelma toistuu;
- kuinka pitkä latausaika olisi tarvittu;
- oliko samana päivänä tarjolla vaihtoehtoinen aika;
- palautuuko perutuista varauksista riittävästi kapasiteettia käyttöön;
- kasvaako sama ongelma viikkojen tai kuukausien aikana.
Jos samoja tarpeita jää toistuvasti palvelematta, vaikka nykyinen latausaika on järjestetty järkevästi, kyse on paljon vahvemmasta perusteesta lisäkapasiteetille kuin yksittäisestä ruuhkaisesta aamusta.
Milloin työpaikalle kannattaa lisätä latauspisteitä?
Uusien latauspisteiden tarve on helpompi perustella, kun useampi seuraavista toteutuu samanaikaisesti:
- työntekijöiden lataustarpeet ylittävät toistuvasti käytettävissä olevan kapasiteetin;
- vaihtoehtoiset latausajat eivät käytännössä sovi käyttäjille;
- nykyisiä pisteitä jaetaan jo kohtuullisilla käyttöajoilla;
- käyttämättömät varaukset vapautuvat takaisin muiden käyttöön;
- sähköautoa käyttävien työntekijöiden määrä kasvaa;
- sama kapasiteettipula näkyy useana päivänä eikä vain poikkeustilanteissa.
Kun lisäkapasiteettia todella tarvitaan, sähkötekniset kysymykset kuuluvat latausinfrastruktuurin suunnitteluun: liittymän kapasiteetti, latausteho, kuormanhallinta, kaapelointi, laitteet ja asennus on arvioitava niiden asiantuntijoiden kanssa, jotka vastaavat latausjärjestelmästä.
Tarvitaanko työpaikkalataukseen CPMS tai OCPP-yhteys?
Ei välttämättä.
CPMS eli charge point management system on latauslaitteiden teknisen hallinnan kerros. Se voi esimerkiksi lukea latauslaitteen tilaa ja lataussessioita, hallita käyttäjätunnistusta, hintoja tai maksuja, suorittaa etäkomentoja ja joissakin järjestelmissä osallistua kuormanhallintaan.
OCPP puolestaan on yleinen protokolla latauslaitteen ja taustajärjestelmän väliseen viestintään.
Jos työpaikan nykyiset latauspisteet toimivat teknisesti hyvin ja ongelma on vain työntekijöiden latausaikojen jakaminen, tähän ei välttämättä tarvita uutta latauslaitteiden hallintajärjestelmää. Aikataulutus voi toimia laitteiston rinnalla ilman, että se ohjaa latauspistettä.
Jos taas työpaikka tarvitsee latauslaitteiden reaaliaikaista tilaa, sähköistä käyttäjätunnistusta, laskutusta, lataussessioiden mittausta, etäkomentoja tai kuormanhallintaa, nämä vaatimukset pitää arvioida erikseen.
Mitä työpaikkalatauksen verotuksessa pitää huomioida vuonna 2026?
Työnantajan tarjoaman latausedun verovapaus päättyi vuoden 2025 lopussa.
Verohallinnon vuoden 2026 luontoisetupäätöksen mukaan työnantajan kustantaman työpaikkalatauksen edun arvo on työntekijän omalle tai käyttöetuautolle:
- 30 euroa kuukaudessa täyssähköautolle;
- 20 euroa kuukaudessa ladattavalle hybridille.
Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa käyttövoimakulut osana autoetua, joten Verohallinnon mukaan työpaikalla käytetystä lataussähköstä ei muodostu erillistä latausetua.
Verotus ei ole Charge Rosterin toiminto, ja käytännöt kannattaa tarkistaa aina ajantasaisista Verohallinnon ohjeista.
Lue vuoden 2026 työpaikkalatauksen verotuksesta tarkemmin.
Viralliset lähteet:
Onko työpaikalla velvollisuus asentaa latauspisteitä?
Suomessa tietyillä muussa kuin asuinkäytössä olevilla rakennuksilla on latauspisteen asentamisvelvoite. Traficomin ajantasaisen ohjeen mukaan velvoite koskee lähtökohtaisesti rakennuksia, joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai samalla kiinteistöllä, mutta laissa on myös rajauksia ja poikkeuksia.
Traficom kertoo esimerkiksi, että velvoite ei koske tilannetta, jossa rakennuksen omistaa ja sitä käyttää mikroyritys. Rakennuksen ja omistajan todellinen tilanne pitää tarkistaa ajantasaisesta viranomaisohjeesta.
Traficom: latauspisteen asentamisvelvoite
Tämä lakisääteinen vähimmäisvelvoite ja työpaikan todellinen lataustarve ovat kaksi eri kysymystä. Se, että kiinteistössä pitää olla latauspiste, ei vielä ratkaise sitä, kuinka monta työntekijää pisteiden pitäisi käytännössä palvella tai miten käyttöaika jaetaan.
Missä Charge Roster auttaa?
Charge Roster on työpaikan jaettujen latauspisteiden ajanvaraus- ja aikataulutusratkaisu. Työntekijät näkevät vapaat latausajat ja varaavat tarvitsemansa ajan. Työpaikka määrittää varattavan aikataulun ja varaussäännöt sekä näkee, milloin kysyntä ei enää mahdu tarjolla olevaan aikaan.
Charge Roster toimii nykyisten latauspisteiden rinnalla. Se ei ohjaa latauslaitteita, mittaa sähköä, käsittele maksuja tai korvaa CPMS:ää, kuormanhallintaa, sähkösuunnittelua tai veroneuvontaa.